Valitse huone:'; ?> salsa.fi :: Kuviotreeni seuraajien näkökulmasta

Kuviotreeni seuraajien näkökulmasta

Lähetetty:Pe 24.09.2010 - 02:41 Vastaa lainaamalla viestiä Takaisin alkuun

> tasunin vastaus toisessa keskustelussa herätti ajatuksia ja kysymyksiä. Tarkoitus ei ole mitenkään pureutua vain tasunin näkemykseen, vaan haluaisin kuulla kaikkien mielipiteitä. Oletan että tanssikokemuksen määrä esimerkiksi vaikuttaa näihin.

tasuni kirjoitti: No minun oma kokemukseni Patricion ykkös- ja kakkostunneilta on, että viejät ovat yleisesti ottaen hyviä tai erittäin hyviä, mutta monella on ongelmia tempon kanssa. Hyvin usein olen tilanteessa, jossa viejä putoaa vaikeassa kohdassa musiikista jälkeen ja joudun tekemään päätöksen, odotanko viejää ja seuraan vasta hänen vientiään vai teenkö oman kuvioni oikeassa rytmissä viennistä riippumatta. Patricio aina korostaa, että viejää pitää odottaa, mutta jos teen aina niin, viejä ei ehdi ottaa rytmistä kiinni ja koko loppukuvio mennään enenevässä määrin jäljessä. Siksi usein edistän hiukan, jotta viejä saa rytmistä taas kiinni ja loppukuvio voidaan mennä oikeassa tahdissa. Mieleen tulee vain pari viejää, joiden timing on aina spot on :).


Oma ensireaktioni siihen että viejää/vientiä ei odoteta oli "Ei näin". Olen kyllä edelleen sitä mieltä että vientiä kuuluu aina odottaa, mutta asiaan löytyi myös eri sävyjä.

Mikä ongelma on siinä että loppukuvio mennään jäljessä? Etenkin kun on kyse vaiheesta jossa kuviota tehdään musiikkiin, jolloin se pitäisi jo muistaa eikä ryhmän synkronisaatiolla ole mitään merkitystä (paitsi että epäsynkroni saattaa johtaa törmäyksiin ja opettajan on helpompi arvioida kaikkia samassa vaiheessa kuin eri). Minua kiinnostaa se ajatusmalli mikä tässä on takana. Mitä siitä saa että saa kuvion loppuun samaan aikaan yhdessä muitten kanssa? Itse olen usein myöhässä: niin paljon kuin tarvitsee että kuvio menee musiikkiin.

Välillä tuntuu että joillain seuraajilla on vain päämääränä päästä kuvion loppuun, jolloin homma alkaa maistua suorittamiselta, tai juoksukilpailulta.

Kun en ole seuraaja (vaikka sitä tulikin keskiviikkona kahdesti kokeiltua) niin en tiedä miten seuraajat näkevät tunnin oppimistilanteena. Mitä he kuviosarjan tekemisestä saavat? Mikä heistä on se keskeinen asia niissä? Onko siitä hyötyä että sarja käydään ensin läpi enemmittä vientiseuraamisitta, seuraamalla visuaalisesti mitä opettajat tekevät (vrt. se että viejä katsoo, ja seuraaja seuraa viejää--tässä tosin jäisivät stailaukset näkemättä).

Minulla on usein tapana vaatia seuraamista heti alusta asti, tai ainakin siitä kun minulla on jonkinlainen käsitys siitä mitä pitää tehdä, koska viennin oppiminen on minulle se tärkein asia ja samalla se minusta pakottaa seuraajan seuraamaan, joka on minusta seuraajien tärkein asia. Pidän sitä hyvänä lähestymistapana mutta joku voisi olla eri mieltä.

Kommentit

Lähetetty:Pe 24.09.2010 - 08:17 Vastaa lainaamalla viestiä Takaisin alkuun
> Tilanteessa, jossa tiputaan vaikeassa kohdassa musiikista, olen huomannut viejillä erilaisia käytäntöjä:

1) jatketaan täysin samasta kohdasta ei rytmiin/ei musiikkiin

2) tehdään "sooloilut" väliin, että päästään musiikkiin takaisin ja jatketaan sarjaa siihen, mihin se jäi, jolloin ollaan muita jäljessä kuviossa, mutta musiikissa kiinni

3) jätetään se kohta välistä, jolloin tiputtiin ja siirrytään suoraan seuraavaan kuvioon, kun rytmi sen sallii.

Plus varmaan on muitakin eri variaatioita. Koska seuraaja ei voi tietää, minkä vaihdoehdon viejä valitsee, olisi hyvä, jos kuvion osaisi käydä mielessään läpi. Joskus Patricion tunneilla voi olla peräkkäin kaksi hyvin samankaltaista liikekuviota, jossa on vain pieni ero.

Mielestäni, jos sarjan osaa, on helpompi seurata viejää. Tämä on vain oma henkilökohtainen mielipiteeni, mutta mitenkäs ne hammerlockit, 360:t, ym. oppii, jos joka tunti vain "sooloilee"?
Lähetetty:Pe 15.10.2010 - 16:04 Vastaa lainaamalla viestiä Takaisin alkuun
> Hitsi, huomasin tämän ketjun vasta tänään. Alla vastauksia, vaikka tässä taidettiin toivoa kommentteja muiltakin seuraajilta kuin minulta.

Beyond kirjoitti: Mikä ongelma on siinä että loppukuvio mennään jäljessä?...Minua kiinnostaa se ajatusmalli mikä tässä on takana. Mitä siitä saa että saa kuvion loppuun samaan aikaan yhdessä muitten kanssa? Itse olen usein myöhässä: niin paljon kuin tarvitsee että kuvio menee musiikkiin.

Jäljessä olemisella tarkoitan aina epätahdissa tanssimista, eli että kuvion ykkösellä ei ole mitään tekemistä musiikin ykkösen kanssa, ja että tanssittu neljä iskua kestää kauemmin kuin musiikin neljä iskua. Minulle ei muun ryhmän toiminnalla ole mitään merkitystä, eikä minulle ole tullut mieleenkään seurata, mitä he tekevät. Minä haluan tanssia kuvion musiikin rytmiin koska se on mielestäni tanssin pointti. En nauti pelkästä kuvioiden suorittamisesta, ellei musiikki ole siinä mukana ja tanssi tapahdu sen rytmissä. Ei haittaa, jos parissa kohtaa jäädään rytmistä jälkeen, mutta jos koko kuvio mennään epätahdissa, niin se ei ole minusta mukavaa. Jos olet se henkilö, joka luulen, niin sinä et kyllä koskaan ole rytmistä myöhässä; tarkoitatko myöhässä olemisella nyt sitä, että teet omia soolojuttuja väliin ja olet myöhässä vain suhteessa muuhun ryhmään?

Lainaus: Välillä tuntuu että joillain seuraajilla on vain päämääränä päästä kuvion loppuun, jolloin homma alkaa maistua suorittamiselta, tai juoksukilpailulta.

Minusta taas tuntuu, että joillekin viejille musiikilla ei ole mitään merkitystä, vaan koko tanssiminen on heille jotain kummallista, rytmitöntä liikehdintää. Kyllähän "hitting the breaks" on koko homman suola!! Sen harvan kerran, kun sekä minä että viejä päästään koko kuvio rytmissä läpi, ja sattuu vielä sellainen viejä, joka osaa odottaa ne 4. tauot kunnolla eikä lähde pyöräyttämään niiden aikana (moni tekee näin ja se sotkee taas rytmiä), ah, sitä nautintoa!! Kyseiset viejät varmaan pitävät minua sekopäänä, mutta silloin en voi estää itseäni hymyilemästä kuin Hangon keksi :).

Lainaus:Kun en ole seuraaja (vaikka sitä tulikin keskiviikkona kahdesti kokeiltua) niin en tiedä miten seuraajat näkevät tunnin oppimistilanteena. Mitä he kuviosarjan tekemisestä saavat? Mikä heistä on se keskeinen asia niissä? Onko siitä hyötyä että sarja käydään ensin läpi enemmittä vientiseuraamisitta, seuraamalla visuaalisesti mitä opettajat tekevät (vrt. se että viejä katsoo, ja seuraaja seuraa viejää--tässä tosin jäisivät stailaukset näkemättä).

Minä saan rytmissä ja musikaalisesti suoritetusta kuviosarjasta musiikillista ja tanssillista nautintoa. Ja opin uusia kuvioita, joita jonain päivänä osaan ehkä seurata sosiaalilattialla. Lisäksi minusta on ihanaa nähdä taitavia stailauksia, kuten Patricion omia, mutta monet seuraajatkin ovat edistyneitä ja stailaavat upeasti monia kuvioita.

Ainakin minun on täysin mahdotonta ymmärtää kuviota ellen ensin näe sitä jonkun toisen esittämänä. Salsaviennit ovat niin hienovaraisia ja minun kokemukseni sen verran vaatimaton, että en ymmärrä tuntemattomia kuvioita pelkistä vienneistä. En edes Patricion vienneistä, minkä vuoksi hän työntääkin minut usein syrjään ja ottaa tilalle toisen seuraajan yritettyään ensin turhaan demonstroida uutta liikettä minun kanssani... Laughing .

Lainaus:Minulla on usein tapana vaatia seuraamista heti alusta asti, tai ainakin siitä kun minulla on jonkinlainen käsitys siitä mitä pitää tehdä, koska viennin oppiminen on minulle se tärkein asia ja samalla se minusta pakottaa seuraajan seuraamaan, joka on minusta seuraajien tärkein asia. Pidän sitä hyvänä lähestymistapana mutta joku voisi olla eri mieltä.

Minusta se on aivan hyvä lähestymistapa, jos sitten kestää sen, että seuraajakin vaatii hyvää viemistä. Kaikenlainen "vaatiminen" harrastustunnilla on minusta vähän riski. Mutta minulle henkilökohtaisesti se sopii, koska todella haluan oppia seuraamista.

Kun tässä nyt oli kyse viejien ongelmista (mitenkään vähättelemättä seuraajien ongelmia tai omiani, joista olen erittäin tietoinen), voisin mainita vielä pari tyypillistä juttua, joihin minusta viejien kannattaisi kiinnittää huomiota:

1. Ensinnäkin siis rytmi, ihan peruskuvioissakin. Aika monet viejät teettävät esim. right turnin liian aikaisin, jo nelostauon aikana, vaikka siinä pitäisi tosiaan olla tauko, ja pyörähdys tapahtuu vasta iskuilla 6 ja 7.

2. Cross-body leadissä on joskus sama rytmiongelma, eli viejä alkaa työntää niin voimakkaasti jo nelostauon aikana, että tauon pitäminen on mahdotonta. Työntäminen on joskus myös huomattavan voimakasta ja lennättää pari metriä eteenpäin, mikä ei ole mukavaa. Mukavaa ei ole myöskään se, ettei työnnetä ollenkaan, sillä silloin ei ole mitään vientiä, mitä seurata. Kohtuullisesti voimaa, eikä liian kauas, olisi minun toiveeni.

3. Rohkeampia vientejä! Seuraajiin saa tarttua reilusti, pienet hipaisut eivät pahemmin auta :). Koskaan ei ole kukaan tarttunut liian kovaa, mutta hyvin usein arat hipaisuviennit jäävät täysin epäselviksi.

Tällaisia keskustelun pohjaksi!
Vastaa viestiin
Tanssi salsaa - Dance salsa in Finland - Baila salsa en Finlandia